keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Loppu häämöttää...! O_O*

Viimeisiä päiviä viedään ja edessä häämöttää kammottava 18 tunnin reittilento Saksan kautta Suomeen. Vietimme eilen Marian läksiäisiä hilpeissä, joskin haikeissa tunnelmissa täällä Sagamiharassa. Herkuttelimme sukiyakilla ja jatkoimme jutustelua Marian kämpillä, otimme hölmöjä irvistelykuvia ja nauroimme Avan ja japanilaisten R-ääntämisen taidoille (tai taidottomuudelle) sekä  heitimme tuttuun tapaan härskiä läppää. Saimme myös tietää, että Hello Kitty-, Rilakkuma- ja My Melody hahmojen keksijät ovat valmistuneet vaihtokoulustame Joshibista! Yöllinen kotimatka tuntui melko extremeltä kun loskaa satoi sivusuunnassa ja tiet olivat liukkaita ja vesilätäköiden vallassa.

Niin tosiaan, parina päivänä on taivaalta on tippunut vetisempää lunta ja tänään aamulla heräsin rouskuvaan ääneen kun auto ajoi pihatiellä routaisen tien poikki. Hyvää totuttautumista Suomessa odottavaa lumivaippaa varten, luulisin. Enää pari hassua viikkoa ja pääsen nauttimaan lumileikeistä ja saunan lämmöstä! Nyt täytyy ottaa kaikki irti loppuajasta täällä ja reissata eri paikoissa syöden paljon paikallista, makuhermoja hivelevää ruokaa. Täytyy myös uusia retki Suomen suurlähetystöön ja äänestää toistamiseen kakkonen ykköseksi! Go Pekka! ^__^


Kuvasarja nättejä ilmeitä alkaa...Unna ja Ava

Tappajanalle, Karin-san ja Wakana-san

Mirkan taipuisa kieli...

Pyry ja Pyryn posket

Hahahah, Maria taisi voittaa tämän skaban! >__< '



Yöllinen loskakeli

Aamuinen routa-pouta


Kävimme viime viikolla koululla Unnan kanssa jakamassa viimeisiä tuliaisia opettajille ja päätimme vihdoinkin piipahtaa koulun omassa taidemuseossa JAMissa. Viedessämme miyagepakettejamme Motion graphics-kurssin opettajalle Asano-senseille, hän pyysi meidät huoneeseensa ja kyseli miten viimeinen animattiokurssimme oli mennyt. Näytimme sitten 'lopputyömme' Asano-sensein läppäriltä kun ne sattuivat olemaan mukana kovalevylläni ja Unnan muistitikulla.

Melko vaivaannuttavaa, kun olin jo ehtinyt unohtaa miten kökkö Moving images-kurssin Beatles-musavideostani tuli. Asano-sensein iänikuinen kommentti oli jälleen 'omoshiroi' eli mielenkiintoista, jonka jälkeen hän yritti kysyä minulta jotain buddhalaisuudesta ja onko minulla lapsia. Toisaalta ei mikään ihme kun videossa vilisee siittiöitä, sikiöitä ja yin & yang-ukkeleita intialais-tyylisen psykeedeelisen biisin siivittämänä! :'D Saimme vielä tikkarit mukaamme..kerrassaan hupaisa kokemus! ^_^'


Joshibin logo paletissa

Viimeinen kouluateria Joshibissa

Lasinpuhaltaja työssään

Joshibi Art Museum

Koulun hienoin puu


Teimme myös Unnan, Mirkan ja Avan kanssa visiitin Nipporiin, joka on tunnettu kangas- ja kimonokaupoistaan, temppeleistään ja suuresta Yanakan hautausmaasta. Yanaka Ginzan marketti oli pullollaan erilaisia tuliaiskauppoja, ruokakojuja ja puusta veistettyjä kissoja ja pandoja. Kävimme myös ihmettelemässä Yanakan hautasmaan tuhopoltossa tuhoutuneen pagodin raunioita, jonka arvellaan syttyneen itsemurhan tehneen rakastavaisten toimesta vuonna 1957. Tarinan traagisuudesta huolimatta näky ei herättänyt kovin voimakkaita tunteita vieressä olevan leikkikentän takia...-_-'

Pyörimme myös erilaisissa kangaskaupoissa, lähinnä seuraten Mirkan vaatesuunnittelijan vainua. Päädyimme myös kimonokauppaan, jonka omistaja oli aivan ihana ja ystävällinen täti. Käytettyjä kimonoja olisi lähtenyt ihan nauruhalvalla, melkein kaikki maksoivat vain 1000-1050 yeniä. Omistaja kyseli kovasti kaikkea ja hoputti meitä sovittamaan kimonoita, joita hän sitten päätyikin pukemaan ylleni. ^__^  Jouduin skarppaamaan aika lujaa, etten adoptoinut kimonoa mukaani...siinä oli sen verran pahan näköiset tahrat toisessa hihassa, enkä olisi saanut sitä millään mahtumaan matkalaukkuuni että jouduin jättämään ihmetyksen kauppaan..nyyh. ;(


Gootit hautausmaalla

Ennen ja jälkeen

Vain tämä jäi tuhopoltosta jäljelle

Kissoja joka lähtöön ;3


Yanaka Ginzan marketti

Puusta veistettyjä kissoja oli joka paikassa


Kimonon sovitus-sessiot


Kävelimme yhtenä päivänä Machidaan Unnan kanssa tutkimaan neljän kerroksen Daison aka sadan yenin kaupan. Tavaraa oli niin pirusti ettei meinannut henki kulkea, jalatkin huusivat hoosiannaa loppuillasta shoppailusessioiden jälkeen. Tulipahan tämäkin ihme nähtyä...


Machidan mega-Daisoo

Lumi teettää työtä...

...sekä hupia!

Etanatalo


Loppuun vielä ihmeellinen Alien registration- ja Pasmo-kortti jotka kulkevat aina mukana. Niistäkin joudun pian luopumaan, nyyh. ;(


Alien- ja Pasmo-kortti

2 kommenttia:

  1. Olipa ihania kuvia muistoksi Japanista ja opiskelukavereista! Ne kissapatsaat suloisia..jäi vähän harmittamaan tosiaan se kimonojuttu..mutta sinähän sait yhden!
    Nauti loppuajasta siellä, täällä odottaa sitten lumi sauna Leevi ja mama ja papa

    VastaaPoista
  2. Tuntu ihan ku ois menny hetkeks ihan eri maailmaan, kun katteli naita kuvia :) Japanilaisilla on selkeesti joku juttu kissoihin? Kurnaupurnau, taalla Intiassa kisut on niin pienia ja laihoja. Ei siis niin paijattavia ku Leewi ;D

    Viime yona tapasin koko perheen ja halailtiin :) Ihania viimesia paivia Nipponiin! Pian tavataan taas RAS SIS <3<3<3 Miss ya!!!

    VastaaPoista