Nähtävyyksiä ja eläimellistä meininkiä

Onnellista Uutta Vuotta 2012, may the power of the dragon be with you all! Tänä vuonna selviää kolkutteleeko maailmanloppu ovella vai jatkuuko kalenterissa päivät joulukuun jälkeenkin. ^_^'

Täällä päin muailmaa uuden vuoden vietto sujui varsin rauhallisesti. Vietimme iltaa Unnan ja Marian kanssa Izakayassa syöden, juoden ja seuraten uuden vuoden tv-lähetystä. Tosin juominen kostautui seuraavana päivänä ikävällä tavalla, mutta onneksi rakkain aviomieheni oli pelastava vaimokkeensa pizzan voimalla. Juuri kun Harri oli päässyt kauppaan ostamaan pizzan tekotarpeita, alkoi hämmentävän voimakas maanjäristys vavisuttaa sänkyä allani ja hätäännyin krapula-vainoharhoissani. Onneksi vavahtelu loppui nopeasti eikä voimistunut tavaroita lennättäväksi, eikä Harrikaan kauppareissullaan huomannut ihmisten edes reagoivan koko järistykseen millään tavalla. Tokiossa järistys oli ollut neljän magnitudin luokkaa, mutta en tiedä miten voimakas lukema tänne Kanagawan prefektuuriin mahtoi yltää. Sellainen alkushokki uudelle vuodelle tällä kertaa...O_o'

Olemme pyörineet Harrin kanssa milloin Machidassa, milloin kauempana tutkailemassa nähtävyyksiä. Yhden päivän vietimme Enoshiman saarella, joka on tunnettu lukuisista haukoistaan ja kissoistaan joista muutamaan saimme matkallammekin tutustua. Tosin kisulit vaikuttivat melko kyllästyneitä ihmisten ihastuneisiin 'kawaii' huudahduksiin ja paijaus/kuvaus yrityksiin ja näyttivät useimmiten aika nyrpeää naamaa. -_-'  Eräs kissa oli kuitenkin eksynyt yhden naisen syliin ottamaan nokosia. ^_^

Haukka ja kuu

Vaarallinen silta?

Matkalla kissojen saarelle

Enoshima ja lukuisat portaat

Rakkauden tunnustuksia

Haukat voi viedä sun eväät!

Kisuilta ei herunut huomiota...

 

Benzaitenin, musiikin ja viihteen jumalan,  uskotaan nostattaneen Enoshiman saaren merestä 500-600 luvulla. Saarella on paljon myynnissä meriaiheisia tuliaisia kuten kuivattuja merisiilejä, kotiloista ja simpukoista tehtyjä lamppuja ja jopa minimeduusoita lasipurkeissa (!). Maisemat ovat todella upeita, mutta kylmä tuuli yltyy mitä korkeammalle saaren portaikkoa kiipeää (...tai menee liukuportailla, sillä nekin kuuluvat varustukseen mutta niistä täytyy pulittaa erikseen). Majakan huipulta voi ihailla saarelle johtavaa siltaa ja rantaviivaa, horisontissa lepäävää vuoristoa ja kaunista Fujia, sekä haukkojen lentoa kunhan vaatekerta on päivitetty purevan merituulen varalle.

Majakasta oli hienot näköalat

 

Silta Enoshiman saarelle

Saaren eteläpäädyssä on myös luolia joita pääsee tutkimaan kunhan olet paikan päällä ennen auringonlaskua, sillä neljän jälkeen moni paikka sulkee ovensa. Itse tulimme liian myöhään, mutta pääsimme ainakin nauttimaan kauniista auringonlaskusta ja näkemään paikallisia kalastajia työssään. Paikalla oli myös varoituskylttejä tsunamin varalle jottei luonnonvoimien uhka unohtuisi..tosin en voinut olla muutenkaan ajattelematta jättimäisiä aaltoja kun katselin meren muovaamia kallioita ja veden täyttämiä ja rapujen asuttamia kuoppia.

Kalastajia auringonlaskussa

Päätimme myös poiketa Tsukijin kalamarkkinoille, maailman suurimmalle merenelävien markkinapaikalle. Aukioloajat tuottivat hieman päänvaivaa, sillä marketti aukeaa ennen kukonlaulua klo: 05.20 aamulla ja viimeistään yhden maissa paikkaa aletaan siivoamaan jolloin viimeistäänkin turistien oletetaan hiippailevan pois alueelta. Jaksoimme itse raahautua paikalle yhdeksäksi kun pelkkään matkustamiseenkin vierähtää tunti poikineen, mutta väsymyksen lisäksi bonuksena paikka olikin kiinni pyhäpäivän takia...Haban ilme alla olevassa kuvassa kertoo hyvin sen hetkisistä fiiliksistä.

Haba ei päässytkään fisujen pariin...

Kuvalliset ohjeet hölmöille turisteille

Onneksi sinnikkyys palkitaan ja uusi yrityksemme tuotti tulosta; hyörimme ja pyörimme markkinoilla väistellen trukkeja ja olimme työntekijöiden tiellä kuin vain kunnon turisti voi olla. Voin kuvitella miten rasittavalta tuntuu työskennellä paikassa joka vilisee joka päivä uteliaita ulkomaalaisia kameroineen kauhistelemassa miten sushit päätyvät ruokapöytään. -_-'

Olimme vielä edellisenä päivänä tapittaneet herättävän dokumentin veganismista, joten oli kieltämättä aika kiusallinen olo nähdä iso lavallinen tonnikalan päitä ja työntekijöitä pesemässä vesiruiskulla verta lattialta. Tosin on tekopyhää mättää sushia napaan ja olla järkyttynyt siitä, että elävä olento on uhrattu päivällisesi eteen. Täytynee miettiä omia arvojaan hieman uusiksi...

Mikki Hiiri oli eksynyt kalamarkettiinkin!

Varo trukkeja!

Tonnikalan pää... -_-'

-

Täällä ne sushit syntyy...

Olimme sen verran ajoissa liikenteessä, että päätimme pyörähtää vielä Shibuyassa, Harajukussa ja Akihabarassa. Shibuyassa kävimme vain katsastamassa kuuluisan Hatchikon patsaan, sillä paikka oli niin täynnä ihmisiä ettei henki kulkenut. Joka puolella mainostettiin kristinuskoa megafonein ja panderollein, mikä lie uuden vuoden tempaus ollut kyseessä...samaan aikaan kun alennusmyynnit ovat kaikkialla kuumimmillaan. Kai siinä yritettiin hakea jonkinlaista balanssia materialismin ja henkisyyden välille, ken tietää...

Hachiko, uskollisuuden symboli

Ikuinen ruuhka-aika + alennusmyynnit = argh!

Etualalla uskonnollinen mainos, taustalla...Sexy Zone?!

Harajukussa teimme visiitin Meiji Jingu temppeliin, joka on Tokion suurin temppeli ja selvästikin suosituimmasta päästä näin uuden vuoden alussa. Paikka oli nimittäin ihmismäärältään kuin muurahaispesä ja temppeliin pääsyä oli valvomassa liuta viranomaisia ja paikalla oli myös ensiapuväkeä mahdollisten sairauskohtausten varalta. Paikalla oli melkoinen määrä uuden vuoden amuletteja sekä muuta sälää myytävänä. Matkalla temppeliin törmäsimme jopa suureen valotauluun jossa mainostettiin McDonald'sia. Mielenkiintoinen paikka mainostaululle..varsin tehokas jos ottaa huomioon ihmisten ohikulkumäärän ja jonotusajan huomioon...aika vekkuleita nuo mainosmiehet! Pistää miettimään voiko uskonnonkin kaupallistaa..?

Ihmiset jonottaa tammikuussa alennuksiin ja temppeleihin?

Sympaattinen 'odottakaa hetkinen' kyltti

Uuden vuoden toiveet roikkumaan

Alennukset 'ehkä söpössä'

Suklaabanaaneja, chokobanana o doozo!

Harri ja taustalla säkkipillin soittaja Yoyogi-puistossa

Double rainbow! Eiku siin olikin vaan yks...:P

Säkkipillin soittaja loi tunnelmaa puistoon

Miksi oi MIKSI?! Tämä kissa voisi tappaa katseellaan...O_o'

Akihabarassa tutkailimme tekniikan tarjonnan lisäksi paikallista K18 kauppaa joka käsitti kokonaiset 6 kerrosta mitä ihmeellisimpiä rooliasuja ja välineitä tuhmiin leikkeihin. Kaiken poskia punastuttavan lisäksi paikka oli varustettu mitä kapeimmilla portailla jossa oli jokseenkin kuumottavaa väistellä vastaantulevia herroja. Ei muuten, mutta kun on nähnyt Madventuresin käytettyjä pikkareita ostavan heebon ( 5:46 eteenpäin.. ) ja kuullut metro-ja juna-ahdisteljoista niin paikallisten härskiys on varmaankin ihan omaa luokkaansa. Rooliasun ostaja olisi saanut vieläpä alennusta ostoksestaan, mikäli antaa myyjän ottaa kuvan itsestään rooliasu päällä. Portaikko olikin varustettu asiakkaiden kuvilla, heh. ^_^'

Akihabaran lamppuvalikoimaa

One Piecen Luffy ja Usopp

K18 kaupan mangahahmot

Meren antimia

Miso-keiton simpukka yllätys

Harri lähti loppiaisena takaisin Suomeen syömään kunnon ruisleipää ja mullakin alkaa lusimisaika olla lopuillaan. Varattiin jo Unnan kanssa helmikuuksi hostelli Naritan lentokentän läheltä kun koulun tarjoama kämppä menee alta tämän kuun loppuun mennessä. Huomenna on viimeinen koulupäivä Joshibissa ja sen jälkeen onkin alettava ankarasti työstämään Suomessa odottavia rästikursseja, raportteja ja opinnäytetyötä..kerrassaan lannistava combo. Onneksi on myös paljon ihania asioita odottamassa, kuten rakas perhe, ystävät ja tietenkin aviomies ja karvakaverit eli kisut.<3

Loppuun vielä esimerkki japanilaisten loistavasta englannin kielen taidosta; wc-harjan tuoteseloste olkaa hyvät! ^_^