Lohikäärmeen vuosi lähenee...^_^

Piiiitkästä aikaa! Viime aikoina olen ollut niin ylityöllistetty koulutehtävien osalta, etten ole ehtinyt blogia juuri ajattelemaankaan..pahoittelut! Tässä on ehtinyt tapahtua kaikenlaista enemmän ja vähemmän milenkiintoista etten oikein tiedä mistä aloittaa. ^_^'

Joulukuun alussa kävimme porukalla Kamakurassa vierailemassa Mirkan ystävän Taeko-sanin luona. Saimme yöpyä Taeko-sanin perheen omistamassa vuokra-asunnossa, joka oli vallan suuri erityisesti verrattain pieniin japanilaisiin asuntoihin. Taeko-san oli järjestänyt nähtävyyksien katselun lisäksi meille jopa pirskeet paikalliseen baariin ja kutsunut tusinan ystäviään tutustumaan eksoottisiin vierailijoihin. Saimme myös sovittaa Taeko-sanin suvussakin kulkeneita kimonoita päällemme, jotka päätettiinkin sitten lahjoittaa meille omaksi sovitussession jälkeen!

Reissun parasta antia oli mielestäni vierailu paikallisen kyläyhteisön mochin valmistustalkoisiin (mochitsuki) bileiden jälkeisenä aamupäivänä. Mochit ovat Japanissa suurta herkkua varsinkin uuden vuoden aikoihin, jolloin monet vanhukset tukehtuvatkin näihin vetkuleihin venyviin ja vanuviin herkullisiin, mutta kohtalokkaisiin palleroihin.

Vaikka olo olikin hieman kohmeinen ja tukka takkuinen juhlinnan jäljiltä, ihmisten välinen yhteistyö ja ilo välittyi upealla tavalla. Ei voinut kuin ihmetellä että tällaista inhimillistä välittämistä naapurin hyvinvoinnista on niin vaikeaa löytää Suomen pääkaupunkiseudulta. Mummot ja vaarit yhdessä jakamassa perinteitä ja ruokaa rakkaudella nuorten ja lasten maistellessa herkullisia maistiaisia.

Meidät ulkopuolisetkin otettiin ilolla vastaan ja hemmoteltiin maistiaisilla, sekä annettiin ennakkoluulottomasti kokeilla mochin 'hakkaamista' . Pääsimme jopa paikallisen yhteisön lehteen, jonka Taeko-san toimitti Mirkan välityksellä meille jälkikäteen. Uskomattoman ystävällistä ja vieraanvaraista väkeä, reissusta jäi ihana muisto ja läjäpäin hauskoja valokuvia, tässä niistä muutama.

Taeko-san, Mirka, Uno-san

Kannon näkyi parvekkeeltamme

Taya Cavernin sisäänkäynti.

Lisätietoa Taya Cavernista löytyy täältä.

Luolan seinämät olivat täynnä veistoksia.

Välillä piti kulkea kumarassa.

25-metrinen Kannon lähempää

Taeko-sanin tädin vanha kimono!

Onnekkaat uudet kimonon omistajat!

Ava liittyi joukkoomme vasta juhlissa nukuttuaan pommiin!

 

Minimeduusat herättämässä juhlijoiden ruokahalua. ^_^'

Perinteiset poseerauskuvat...

Uno-san ja Mirka vauhdissa.

Ruokaa ja juomaa riitti ja sen näkee ilmeistä!

Seuraava aamu menikin sitten venytellessä...

...ja mochia hakatessa! ^_^

Hieman kuumottavaa!

Mmmmochiikimochii! :P

Kylän naiset yhteistyössä.

Söpö mochi-vauva käänsi katseita!

Hookokujin temppelin bambu-metsässä.

Tunnelmaa oli vaikea välittää kameralla...näkemisen arvoinen paikka.

Ginkgo eli ruska!

Kawaii inu!!! (wang wang = vuh vuh)

Shichirigahaman ranta ja joulukuiset surffaajat!

Fuji-san erottui kauniina horisontissa.

Auringonlasku ja oikealla Enoshiman saari.

Cowabunga!!!

Kamakura-reissun jälkeen juhlinnan aiheita on ollut niin Avan synttärit kuin pakolliset pikkujoulutkin, joten kaikki aika ei ole sujunut ainoastaan animaatioita vääntäessä! Pikkujouluissa oli tarjolla herkkuja pipareista ja nameista Mirkan tekemään glögiin ja meikäläisen väsäämään riisipuuroon. Joulumusiikki vaihtui kuitenkin loppuillasta Güntheriin ja arjen väsyttämät vierailijat sammalsivat kotia kohti. Sattuipa pikkujouluyönä kuunpimennyskin, josta sain räsikäistyä kuvan. (Räiskäisy kertoo jo jotain kuvan laadusta, heh)

Perus lattia picnic-meinigit Avalla.

Mirka, Maria & Moe-san joulufiiliksissä.

Moe-san ja Sara-san

Kuunpimennys!

Joshibin japaninkurssikin tuli päätökseensä joulukuussa, harmin paikka! Tunneilla tuli kuitenkin opittua enemmän kuin olisin uskonutkaan, ikään kuin huomaamatta, kuten parhaat oppitunnit salakavalasti saavat aikaan. Ihana opettajamme Saitoo-sensei oli valmistanut parille viimeiselle tunnille maittavat ateriat nälkäisille oppilailleen ja kertailimme oppimiamme asioita rennon, jokseenkin haikean tunnelman vallitessa.

Sensei kertoi myös Amerikassa asuvan tyttärensä tulleen jouluksi kotiin. Tytärtään hakiessa kentältä oli lentokenttä vilissyt paparazeista ja tytär oli luullut syyksi lennolla ollutta korealaista laulajaa..mutta myöhemmin selvisi että samassa koneessa olikin matkustanut Lady Gaga! Sensei päivitteli että miten kummassa tytär ei ollut huomannut persoonallisesta tyylistään tunnettua julkkista samalla lennolla. Varsinkin kun kyseinen artisti tuntuisi olevan täälläkin päin maailmaa kuumaa kamaa...^_^'

Ihana senseimme!

Ruokaa oli paljon ja se oli hyvää!

Joshibin Moving Images kurssista sen verran, että väsäsin musiikkivideota The Beatlesin 'Within You Without You' kappaleeseen stop motion-tekniikalla. Alunperin suunnitelmissani oli piirtää noin 700 kuvaa vajaan neljän viikon aikana, mutta yllättäen kuvamäärä supistui 350 kuvaan kiireen keskellä. (valokuvia yhteensä noin 600). Animaation laatu kärsii pahasti ajan puutteesta, sillä lopun editointiin jäi aivan liian vähän aikaa ottaen huomioon muutenkin surkeat After Effectsin käyttötaitoni. Onneksi sain kuitenkin tekeleen jokseenkin näytettävään kuntoon ja ideani välitettyä laadusta huolimatta. ^_^'

Kurssin lopuksi vietimme kurssilaisten kanssa joulujuhlia luokassamme, tarjolla oli paaaljon ruokaa ja naposteltavaa ja saimme jopa tuliaiset oppilailta kotiin viemisiksi. Naurua riitti kun oppilaat ja opettajat päättivät yhteistuumin tehdä makean version makirullasta, johon perinteisesti kuuluu siis sushiriisin ja nori-levän lisäksi kurkkua, kalaa, rapunauhaa tai muuta suolaista herkkua. Tällä kertaa riisipedille löysi tiensä niin suklaapatukat kuin vaahtokarkitkin..mutta maku oli yllättävän siedettävä, jopa herkullinen hieman liioiteltuna. :D

Tanoshii kurisumasupartii = hauskat joulupippalot

Moving Images-kurssin ryhmäfoto

Makirullien muovamisen maailmanmestari työssään.

Apuopettajakin kokeili taitojaan.

Viimeisellä kouluviikollani koin elämäni romanttisimman yllätyksen, kun illalla raskaan koulupäivän jälkeen oveeni koputettiin. Kun avasin oven siellä odotteli rakas aviomieheni matkalaukkunsa kanssa hymyillen..olin vielä sen verran kohmeessa kylmästä ulkoilmasta ja koulussa aherruksesta että meni ihan luvattoman pitkä aika ennenkuin edes tajusin ettei ovella ollut naapurini Unna vaan oma mieheni! (..joka oletettavasti alkoi jo hermostua!) :D

Alkushokin jälkeen Harri jo kaivelikin laukustaan mitä ihmeellisimpiä joulupaketteja ja tuliaisia Suomesta, kuten ruisleipää ja karjalanpiirakoita joita olinkin ehtinyt jo ikävöidä moneen otteeseen Skypen välityksellä! Olipa herkkua syödä pitkästä aikaa kunnon munavoilla höystettyä karjalanpiirakkaa, heh. :P

Heti kun sain viimeisen kouluviikon rutistettua loppuun, vein Harrin syömään Sagamiharassa sijaitsevaan kaiteniin; Kappasushiin (kappa) joka on tähän asti halvin ja laadukkain kaiten missä olen ollut. Kaikki maksaa vaivaiset 105 yeniä eli noin euron, joten itsensä saa ähkyyn vajaa kymmenellä eurolla - paikka on vieläpä kävelymatkan päässä kotoa, miten kätevää! Harrikin oli niin mielissään paikan laadusta että olemme syöneet siellä suurinpiirtein joka toinen päivä..-_-'

Jouluaatto sujui leppoisasti; menimme vaihtariporukalla (paitsi Ava joka viettää joulun Taiwanissa) syömään Machidaan Izakayaan, jonka jälkeen halukkaat jatkoivat matkaansa karaokeen. Itse jatkoimme vanhana väsyneenä avioparina takaisin kotiin availemaan joululahjoja ja polttamaan kyntilöitä ja suitsukkeita pimenevässä yössä. On se vaan niin, ettei joulu tunnu joululta jos ei ole oman rakkaan perheen seurassa koto-Suomessa...vaikka Harri toikin ihanan ripauksen joulumieltä tämänkin eukon sydämeen. ^_~*

Jouluyllätys!<3

Tonttuja jouluyössä! ^_^

Rasta candle!

Rasta loooove!<3

Seuraavana luvassa ainakin paljon hyvän mätön syömistä, kenties reissu Enoshimaan sekä tietysti alkavan lohikäärmeen vuoden juhlintaa! Hauskaa uutta vuotta kaikille! ^_~*